– Emmaukseen on aina mukava tulla, kun täällä näkee ihmisiä, vaikkei aina tulekaan juteltua.
Kun Pirjo Kivelä on töissä Lauttasaaressa tai Vallilassa, myös hänen erottamaton ystävänsä Roosa viettää koiranpäivää Emmauksessa.
– Eläkkeelle päästyäni olen tehnyt kaikenlaista, mihin minulla ei ole koulutusta, hymyilee Pirjo. – Opettanut suomea, lajitellut ja hinnoitellut vaatteita. Rekrytointimessujen kautta päädyin Emmauksen lisäksi myös Kalliolaan ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoon. MLL:ssä olen edelleenkin, tosin pandemian aikana olen ollut tauolla. Opetan maahanmuuttajille suomea ja autan monenlaisissa asioissa, jotka ovat vaikeita muualta tulleille. Vieläkin minulle soittaa ja pyytää neuvoa afganistanilainen maahanmuuttaja, vaikkemme ole nähneet pitkään aikaan.
Pirjo opiskeli yliopistossa englantia, saksaa ja ranskaa ja teki työuransa monenlaisissa kieleen liittyvissä ja esimiestehtävissä mm. Suomen Pankissa ja EU:n neuvostossa. – Työtä oli aina paljon, enkä koskaan tuntenut itseäni yksinäiseksi. Pidin erityisesti ongelmien ratkaisemisesta. Se teki työpäivästä mielenkiintoisen ja tuotti tyydytystä.
Pirjo on matkustanut paljon ja monessa maassa, reilu kymmenen vuotta sitten hän kävi mm. Zimbabwessa tutustumassa pienen suomalaisen järjestön rahoittamaan työhön orpolasten koulunkäynnin turvaamiseksi. Zimbabwelaisen kummitytön koulunkäyntiä Pirjo on tukenut läpi peruskoulun ja lukion. Nyt tyttö opiskelee yliopistossa edelleen Pirjon tuella.
Emmauksessa Pirjo on ollut jo monta vuotta. Koska hänellä on vapaa-ajan asunto Tammisaaressa, hän kävi aikaisemmin töissä myös Emmaus Westervikin myymälässä. Helsingin Emmauksessa Pirjo on tehnyt monenlaisia töitä: lajitellut ja hinnoitellut vaatteita Vallilassa ja Lauttasaaressa, ollut hallituksen jäsen ja toiminut monissa työryhmissä. Mieluisin tehtävä on ollut uusien vapaaehtoisten vastaanotto ja opastaminen. Tällä hetkellä hän on mukana Bulgarian kummikylähankkeessa.
Vuonna 2015 Pirjo oli Pariisissa Emmauksen jättikirpputorilla (Salon Emmaus, kuvassa) Tuula Snown ja Ulla Hoyerin kanssa myymässä vaatteita, jotka kolmikko toi matkalaukuissaan Helsingistä. – Siinä sai hyvän kuvan Emmauksen monikulttuurisuudesta. Se sai minut innostumaan myös Emmaus Euroopan järjestämästä kurssista, joka pidettiin Kölnissä seuraavana vuonna. Siellä erityisesti ranskalaiset ja englantilaiset kävivät läpi omien yhteisöidensä arvomaailmaa. Vähän samanlaista keskustelua sekä ryhmien toiminnan esittelyä tapahtuu nyt pohjoismaisten Emmaus-ryhmien ruotsinkielisessä digitaalisessa opintopiirissä, johon kaikki kiinnostuneet voivat osallistua.
– Emmauksen idea on hieno, siksi olen mukana!