– Olin ollut eläkkeellä vasta vajaan vuoden, kun silmiini osui Lauttasaari-lehteä lukiessa juttu, jossa haettiin vapaaehtoisia Emmaukseen.
Tuula Vessonen, joka kutsuu itseään kirpputori-faniksi, kiinnostui mahdollisuudesta tehdä merkityksellistä vapaehtoistyötä kotikulmillaan. Haastattelussa joulukuussa 2020 Tuula ilmoitti olevansa valmis tekemään, mitä eniten tarvitaan. Kun hän aloitti työt vuoden 2021 alussa, hän oli ensin vaatelajittelussa.
– Pian minua pyydettiin kassalle, koska oli tarvetta, ja minusta tuli kassaneiti! Ja siinä tehtävässä viihdyn edelleen neljän vuoden jälkeen. Tulen aina torstaisin kassalle. Asiakkaat ovat mukavia ja kiittelevät myymälän yleisilmettä. Pidän asiakaspalvelusta. Jokin aika sitten autoin asiakasta löytämään tumman puvun hautajaisiin. Kun taas nuori nainen etsi hääpukua tanssiesitykseen, sellainenkin löytyi varaston puolelta! Kassatyön lisäksi otan vastaan lahjoituksia ja lajittelen koruja ja leluja.
Emmaus-liikkeen sitoutumattomuus ja laaja solidaarisuustyö ovat Tuulalle tärkeitä.
– On hyvä, että Emmauksella on useita ja vaihtelevia solidaarisuuskohteita, niin asunnottomia täällä kotimaassa kun avuntarvitsijoita Ukrainassa. Tunnen tekeväni merkityksellistä työtä!
Tuula iloitsee siitä, että Lapsen oikeuksien päivänä marraskuussa molempien myymälöiden tuotto ohjataan Zimbabwen lapset ry:lle. Tuula tietää, että tarve siellä on suuri, hän on itse vieraillut maassa, jossa hänen serkkunsa asuu.
– Kierrätys on myös lähellä sydäntäni. Jos tarvitsee jotain, on hyvä ensin katsoa, löytyykö tavara käytettynä. Olen itsekin tehnyt paljon hyviä löytöjä täältä.
– Tavaran kierto on tärkeää, ja hintojen pitää olla kohdallaan!
Tuula sanoo oppineensa paljon kierrätyksestä Emmauksessa, mutta poistotekstiilien lajittelu ja eri kuitujen ja materiaalien tunnistaminen on iso haaste. Tuula toivookin, että Emmaus tekisi retken Paimioon poistotekstiilin käsittelylaitokseen.
– Vaateteollisuus on pahempi saastuttaja kuin lentomatkailu! Meidän pitäisi lopettaa shoppailu ja ostaa vaatteita vain tarpeeseen!
Lasten ja nuorten hyvinvointi on Tuulalle sydämen asia.
– Olen todella huolissani nuorten mielenterveydestä. Liian moni nuori voi huonosti. Se tiedetään, nyt tarvitaan tekoja, päättäjät! Tuula painottaa. Itse hän lahjoittaa rahaa lasten ja nuorten parissa toimiville yhdistyksille.
Kun omat lapset olivat teini-ikäisiä, hän kävi kaupungin nuorisoasiankeskuksen järjestämän kurssin, jonka jälkeen hän toimi työväenopistossa Toimiva perhe -kurssin ohjaajana. Siinä kehitettiin vuorovaikutustaitoja ja opittiin kuinka pärjätään teinien kanssa.
Näistä vuorvaikutustaidoista on varmaan ollut hyötyä myös Tuulan työuralla. Ennen eläköitymistä hän oli 8 vuotta täyspäiväisenä työsuojeluvaltuutettuna HUSissa. Koulutukseltaan Tuula on erikoislaboratoriohoitaja, ja hän on tehnyt niin kliinistä laboratoriotyötä, sairaalalaitesuunnittelua kuin toiminut luottamustehtävissä.
Tuulan molemmat tyttäret ovat aikuisia. Lapsenlapsia on kaksi. He asuvat Ruotsissa, joten Tuula on innostunut treenaamaan koulussa opittua ruotsia mm. yhteisillä kävelylenkeillä, joilla puhumme ruotsia.
– En ollut koskaan ajatellut, että ryhtyisin harrastamaan kylmäuintia, mutta olen kokeillut sitä muutamia kertoja ja nyt minun tekee mieli sinne uudelleen.
Pilates, jooga ja yhteiset pyöräily- ja kävelylenkit sekä syksyllä sieniretket aviomiehen kanssa kuuluvat hänen harrastuksiinsa.
– Liike on lääke, vakuuttaa Tuula.